On helpottavaa huomata olevansa väärässä sentään jossain asioissa. Tänään kp 1, vihdoin ja viimein. Kierto venyi 34 päivän mittaiseksi. Hetken aikaa olin jo paniikissa, sillä tiputtelu ei alkanutkaan "normaalisti", ja minulla oli pientä vuotoa viikko oviksen jälkeen. Olisihan se alkuraskauden kooma jotain aivan käsittämätöntä tämän koiranpentukooman lisäksi. Parempi siis näin, ja tätä tarkoitan oikeasti :)

Toisaalta samalla mieleen hiipii pelko ja kysymys siitä, milloin meille sitten vauva tulee, kun ei edes silloin kun olosuhteet on mahdollisimman epäsuotuisat? Pitäisiköhän erota ja harrastaa epämääräistä seksiä? (oman miehen kanssa tietysti ;)) Vai varata puolen vuoden pituinen matka toiselle puolelle maapalloa?

Jos jotain positiivista, niin se kai että paino on lähtenyt laskemaan eikä tiputtelua näkynyt tässä kierrossa kuin eilen normaalin viikon kestävän tiputtelun sijaan. Jee. Muuta hyvää ei taida ollakaan. Menkat ärsyttää aina, halusi lasta tai ei.